Kategoriat
vaalit

Vaaliteemoja pienissä kunnissa ja maaseudulla

Jos Helsingissä kuntavaalit henkilöityvät pormestarivaaliksi isoine nimineen, käydään maakunnissa kampanjaa täysin eri teemoilla. Valtakunnallisesti suurinta vastakkainasettelua on rakennettu Keskustan ja Perussuomalaisten välille.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen nimesi 2021 vaalien vaihtoehdoiksi keskittämisen ja hajauttamisen. Hänen näkemyksessään Keskusta edustaa elinvoimaisen maaseudun Suomea, perussuomalaiset sen alasajoa.

Keskusta on jo aiemmin tuonut vahvasti esiin visiota jossa Suomi siirtyy kasvavissa määrin etätöihin väljempään ja turvallisempaan elinympäristöön. Edellytyksenä ovat hyvät liikenneyhteydet, myös tietoliikenteen osalta.

Netin nopeustestillä voi seurata vaikka pohjoiseen matkatessa miten tämä käytännössä toteutuu. Tosiasia on että esimerkiksi kuituhankkeiden – valokuitu ja 5G joka torppaan – taloudellinen mielekkyys on osoittautunut kyseenalaiseksi.

Vaikka maallemuuttoa kovasti nostettiin mediassa tulevaisuuden trendiksi, ovat lukemat lopulta kovin vaatimattomia. Edelleen pitkän aikavälin kehitys on kaupunkien, erityisesti yliopistokaupunkien kasvu.

EU-elvytysrahoja jaettaessa olisi huomioitava myös kasvukeskusten tarpeet. Siellä muillakin puolueilla on sanottavaa.

.

Kategoriat
vaalit

Kuntavaalit jälleen käsillä 2021

Suomen seuraavat kuntavaalit järjestetään 18. huhtikuuta 2021. Ennakkoäänestys käynnistyy 7. huhtikuuta.

Kuntavaaleissa äänestetään ennen kaikkea oman kotiseudun asioista, mutta väistämättä vaalit ovat yhteydessä myös valtakunnanpolitiikkaan.

Tällä hetkellä sekä julkista viestintää että kansalaiskeskustelua hallitsee ymmärrettävästi koronakriisi, sen hoito ja moninaiset seuraukset. Toisaalta toivon mukaan huhtikuuhun mennessä rokottaminen on jo hyvässä vauhdissa ja epidemia laantumassa. Silloin myös muut politiikan kysymykset saavat jälleen tilaa.

Kuntapäätöksenteon kannalta pitkällä aikavälillä merkittävin poliittinen päätös on sote-uudistus. Toteutuessaan se siirtää huomattavan määrän kuntien tehtävistä ja budjetista uusien maakuntien harteille. Vuodesta 2025 alkaen vaaleissa valitaankin mahdollisesti kuntien ohella myös maakuntavaltuustot.

Puolueiden kannatusta voi tässä vaiheessa vielä vain arvailla. Joitan mahdollisia tarkkailtavia asioita ovat:

-Peurssuomalaisten (uusi) nousu. PS oli viime kuntavaalien suurin häviäjä, mennettäen yli 400 valtuustopaikkaa. Sen jälkeen puolue on käynyt läpi myllerryksen ja on nyt oppositiossa Halla-ahon johdolla siirtynyt jopa mielipidemittausten kärkeen tai ainakin vahvaksi kakkoseksi. Varmuutta ei ole miten tämä valtakunnallinen kannatus kääntyy valtuustopaikoiksi, ehdokasasettelulla lienee suuri merkitys.

-Kokoomus oli äänimäärältään viime vaalien suurin puolue, 20,7 prosentin kannatuksella. Viime aikojen gallupit ovat kuitenkin olleet laskusuuntaisia, ja ykköspaikan puolustaminen tulee olemaan haaastavaa. Erityishuomion kohteena on Suomen suurimman kunnan eli Helsingin ”pormestarivaali” josta Jan Vapaavuori jättäytyi pois.

-Keskustan torjuntataistelu. Vielä kuntavaaleissa 2017 Keskusta sai 17,5% äänistä, ja perinteiseen tapaan, ylivoimaisesti suurimman määrän valtuuttuja. Sitä seurasi kuitenkin romahdus eduskuntavaaleissa, ristiriitaisia tunteita herättänyt hallitusyhteistyö vasemmistopuolueiden kanssa ja puheenjohtajavaihdos. Mielepidetiedusteluissa Keskusta on tällä hetkellä kaukana kolmen suuren takana.

-Hallituksen apupuolueet. SDP:n Sanna Marin on nauttinut vahvaa kansansuosiota, ja hänen johtajuuttaan koronatoimissa on kiitelty laajalti. Tämä on näkynyt myös kyselyissä. Hallituskumppaneiden kannatus on kuitenkin pysynyt melko vakaana ja jotkut analyytikot ovat arvioineet Vihreiden ja Vasemmistoliiton jääneen liiaksi pääministeripuolueen varjoon. Näemmekö irtiottoja?

Kategoriat
2017

Kampanja kuntavaaleissa 2017

2017 oli sekä Suomen satavuotisjuhlavuosi että vaalivuosi. #100ideaa oli Vasemmiston juhlavuoden kunniaksi järjestämä kampanja, jolla kerättiin kansalaisilta kehitysideoita kuntien päätöksentekoon. Tavoitteena oli osallistaa kuntalaisia oman kotipaikkansa kehittämiseen.

Ideoita kerättiin 100ideaa.fi verkkosivuston ja sosiaalisten medioiden kautta hashtagilla #100ideaa.