100 ideaa parempaan kuntaan

Vasemmistoliiton valtuutetut työskentelevät sen puolesta, että:

Sosiaali- ja terveyspalvelut

1. kaikille ikäihmisille turvataan riittävä hoito ja arvokas vanhuus.

2. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut poistetaan.

3.kunnat huolehtivat siitä, että niillä on riittävästi omaa tuotantoa mm. vanhustenhuollossa, jotta voidaan vertailla tuotannon laatua ja kustannuksia yksityisen tuottajan kanssa.

4. kunnissa otetaan käyttöön ns. Imatran malli, eli hyvinvointineuvola, jossa on sosiaalialan ja psykiatrisen hoitotyön ammattilaisia. Periaatteena on varhainen apu ja ennaltaehkäisy sekä kodinhoidon ja perhetyön tuominen osaksi kaupungin yleispalveluja.

5. nuorille taataan kynnyksettömät mielenterveyspalvelut.

6. kuntien tiloihin saadaan terveystakuu. Työ- ja opiskelutilojen tulee olla kaikille turvallisia, myös sisäilman osalta. Terveystakuun tarjoava kunta ottaa käyttöön toimintamallin, jolla sairastuttavat tilat korvataan nopeasti uusilla.

7. ns. Keroputaan mallia mielenterveyshoidossa levitetään soveltuviin kuntiin. Keroputaan sairaalassa Torniossa psykiatrisen hoidon malli perustuu mm. hoidon saamiseen nopeasti, tasa-arvoiseen dialogiin ammattilaisten kanssa ja läheisten ottamiseen tiiviisti mukaan hoitoon. Malli on tuottanut hyviä tuloksia ja herättänyt kiinnostusta kansainvälisestikin.

8. kunnat tarjoavat maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille nuorille. Käytäntö säästää kokemusten perusteella rahaa ja parantaa nuorten terveyttä.

9. kunnat tarjoavat veteraaneille kuntoutusta ja palveluita yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin perustuen. Järjestelmän tulee toimia niin, ettei jo yli 90-vuotiaiden veteraanien enää tarvitse anoa kuntoutusta ja palveluita.

10. pitkälle edenneestä sairaudesta kärsiville potilaille pyritään järjestämään saattohoitoa heidän elämänsä loppuvaiheessa Terhokodin tavoin.

11. perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumista lisätään kunnallisella tasolla luomalla THL:n suositusten mukainen toimintamalli sekä nimeämällä erikseen tahot, jotka vastaavat työn organisoimisesta.

12.kaikkialla Suomessa on pääsy kohtuullisen välimatkan päässä olevaan turvakotiin.

13. paperittomille siirtolaisille turvataan pääsy sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin.

14. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt huomioidaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ja henkilökunnalle järjestetään tarvittavaa koulutusta ihmisten kohtaamiseen.

15. lastensuojelupalvelut vastaavat lapsen ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin ajoissa.

16. yksinhuoltajien lasten tilapäishoitoratkaisut turvataan vanhemmuuden tueksi ja uupumisen ehkäisemiseksi.

Varhaiskasvatus ja opetus

17. subjektiivinen päivähoito-oikeus palautetaan tasa-arvoisesti kaikissa kunnissa kaikille lapsille hallituksen leikkauksista huolimatta.

18. kaikille 3-5-vuotiaille taataan maksutonta varhaiskasvatusta.

19. varhaiskasvatuksen mitoitukset palautetaan kaikissa kunnissa vähintään Sipilän hallitusta edeltävälle tasolle niin, että varhaiskasvatuksen ammattilaisella voi olla vastuullaan korkeintaan seitsemän kolme vuotta täyttänyttä lasta tai neljä alle 3-vuotiasta lasta.

20. varhaiskasvatukseen liitetään mielenterveystyötä. Päiväkoteihin palkataan mahdollisuuksien mukaan psykologeja, jotka auttavat turvallisen kasvuympäristön suunnittelussa ja antavat konsultaatioapua ongelmatilanteissa. Tällä hetkellä koulupsykologien työhön kuuluu yhteisöllinen oppilashuoltotyö, joka kohdistuu yksittäisten lasten sijasta koko kouluyhteisön tukemiseen, ja sama idea tulisi edistää myös varhaiskasvatuksessa.

21. tasa-arvoinen perusopetus turvataan kunnissa. Panostusta lisätään huonommin pärjäävien alueiden varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa positiivisen erityiskohtelun avulla.

22. peruskouluissa taataan ryhmäkooksi enintään 20 oppilasta luokassa.

23. lähikoulut säilytetään mahdollisuuksien mukaan osana perusopetuksen järjestämistä. Lähikouluissa koulumatkat eivät kasva kohtuuttoman pitkiksi, henkilökunnalla on enemmän aikaa lapsille ja kaikki toimijat tuntevat toisensa paremmin.

24. kaikilla koululaisilla on pääsy terveydenhoitajan, kuraattorin ja muiden tarvitsemiensa palveluiden pariin.

25. kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille taataan paikka toisen asteen koulutuksessa. Aloituspaikkoja pitää olla riittävästi suhteessa kunnan nuorisomäärään.

26. kunnissa otetaan käyttöön maksuttomat lukion oppikirjat esimerkiksi panttijärjestelmällä.

27. sukupuolisensitiivisen kohtaamisen koulutusta lisätään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen työntekijöille.

28. koulujen opetusryhmissä on riittävästi ammattitaitoisia koulunkäynnin ohjaajia, jotta heikomminkin opinnoissaan etenevät pysyvät mukana.

29. erityistä tukea ja suomi toisena kielenä -opetusta tarjotaan riittävästi varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja toisella asteella, jotta lapsilla ja nuorilla olisi tasavertaisemmat mahdollisuudet oppia ja osallistua.

30. koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan 1.-2.- luokkalaisille. Lisäksi 3.-4. luokkaisille tarjotaan iltapäivätoimintaa tai kerhotoimintaa kouluilla tai lähiympäristössä. Iltapäivätoiminnan asiakasmaksut ovat porrasteiset ja tulosidonnaiset.

31. kouluissa ja päiväkodeissa lisätään kasvisruoan tarjontaa.

Ympäristö-, ilmasto ja energia

32. kunnalliset energiayhtiöt luopuvat asteittain investoinneista fossiilista energia käyttäviin laitoksiin. Kaikki investoinnit tehdään uusiutuvaan energiaan. Kunnat vetäytyvät ydinvoimahankkeista.

33. kuntiin tehdään kunnianhimoiset energia-ja ilmastostrategiat, joissa painotetaan energiatehokkuutta.

34. kunnat tavoittelevat hiilineutraaliutta esimerkiksi liittymällä mukaan HINKU-foorumin (Kohti hiilineutraalia kuntaa).

35. kunnat parantavat energiatehokkuutta kiinteistöissään ja muussa infrastruktuurissa, kuten katuvalaistuksessa.

36. kunnat hyödyntävät energiaremontteihin Kuntarahoituksen tai pankkien vihreitä rahoitusinstrumentteja.

Demokratia ja perusoikeudet

37. kunnat järjestävät palvelunsa pääsääntöisesti omana tuotantonaan ja välttävät yhtiöittämistä tarpeettomasti.

38. ns. alibudjetointi, joka jättää liian pienet määrärahat palveluiden järjestämiseen, lopetetaan käytäntönä.

39. paikallinen eriarvoisuus kuntien sisällä otetaan huomioon päätöksenteossa.

40. kuntiin, joissa kunnallisia palveluja on yhtiöitetty, perustetaan konsernijaos, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnalliset tytäryhtiöt toimivat luottamusmiesten päättämän kuntastrategian mukaisesti ja että kunnanvaltuutetuilla on riittävät, kuntakonsernitalouden tilaa, riskejä ja kehitysnäkymiä koskevat tiedot.

41. lähidemokratiaa parannetaan ottamalla kuntalaisaloite.fi käyttöön jokaisessa kunnassa.

42. kaupunginvaltuustojen kokoukset näytetään aina suorana lähetyksenä verkossa.

43. lapsi- ja sukupuolivaikutusten arviointi otetaan käyttöön.

44. kuntien arviointikertomusten suositukset ja toimien vaikutusten arvioinnit nostetaan tiedotuksella paremmin esiin päättäjille ja asukkaille.

45. päätöksenteon avoimuutta lisätään. Poliittisten neuvotteluiden ja sopimusten lopputuloksista tiedotetaan julkisesti.

46. kunnat työskentelevät sen eteen, että eduskunta päivittää julkisuuslakia koskemaan myös julkisesti omistettuja osakeyhtiöitä.

47. osallistava budjetointi otetaan käyttöön. Sen avulla kuntien asukkaat pystyvät vaikuttamaan lähiympäristönsä palvelutarjontaan.

48. kuntien sivuilla tiedotetaan kunkin valtuustoryhmän budjettitavoitteista osana virallista tiedotusta.

49. kunnat päättävät omissa osakeyhtiöissään yhtiöjärjestyksissään, että julkisuuslain periaatteita noudatetaan. Koska talousarviot tehdään konsernitasoisina, julkisuus on välttämätöntä.

50. kunnat tekevät säännöllisesti kuntalaiskyselyitä osallistaakseen kuntalaisia päätöksentekoon.

51. kunnat sitoutuvat Reilun kaupan kunniksi.

52. sukupuolenkorjaushoitojen saatavuus taataan niitä tarvitseville

53. kunnissa järjestetään mahdollisimman paljon avoimia keskustelutilaisuuksia kuntalaisille ja heitä kuullaan aidosti.

54. virkamiesjohto sitoutetaan osallistumaan kuntalaisten keskustelutilaisuuksiin.

55. kunnissa on asukkaiden, poliitikkojen, virkamiesten ja työntekijöiden keskinäisiä ”pyöreän pöydän keskusteluja”. Tärkeiden päätösten valmisteluun kehitetään neuvottelumallia, jossa asukkaiden edustajat, kuntapoliitikot, kunnan työntekijät ja johtavat virkamiehet yhdessä hakevat ratkaisuja ristiriitoihin ja etsivät tavoitteellisesti parasta mahdollista päätösehdotusta.

56. kunnat solmivat ystävyyskaupunkisuhteita myös kehitysmaiden kaupunkeihin.

Liikunta-, kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut

57. alle 18-vuotaille saadaan maksuttomat liikuntavuorot.

58. seniorit, työttömät ja muut pienituloiset saavat alennuskortin tai maksuttomat liikuntapalvelut käyttöönsä.

59. lähikirjastot säästetään ja niitä kehitetään kuntien monitoimitiloiksi. Uudet kirjastotilat suunnitellaan vapaiksi kokoontumis-, työskentely- ja taidetiloiksi, ja perinteisten kirjastopalveluiden saatavuus taataan harva-asutusseuduillakin, esimerkiksi laajasti palvelevilla kirjastoautoilla.

60. jokaiselle lapselle ja nuorelle turvataan mahdollisuus harrastaa vanhempien sosioekonomisesta tilanteesta riippumatta (harrastustakuu).

61. kirjastojen muuttuvaa merkitystä tuetaan esimerkiksi laajentamalla lainaustoiminta koskemaan urheiluvälineitä ja muuta tarpeistoa.

62. Liikkuva koulu -konsepti ulotetaan kaikkiin kuntiin. Mallissa koulut toteuttavat liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan panostaen oppilaiden osallisuuteen, oppimiseen sekä istumisen vähentämiseen.

63. liikuntasalit varataan kuukausittain perheille vapaaseen liikuntaan vanhempien vastuulla lisäämään yhteisöllisyyttä ja liikunnan iloa.

64. lähiliikuntapaikkoja lisätään ja ne pidetään hyvässä kunnossa.

65. kaikkiin kuntiin saadaan toimivat tilat nuorisotoimelle, jotta nuorille saadaan tekemistä ja toimintaa ohjatusti.

Työllisyys, toimeentulo, elinkeinopolitiikka ja kuntatalous

66. kunnat toimivat aktiivisesti työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kitkemiseksi panostamalla yhteistyöhön TE-toimistojen kanssa.

67. kunnissa on tarjolla yrittäjäpalvelupisteitä

68. kuntiin tehdään ohjelmia yrittämisen edistämiseksi.

69. julkisten hankintojen tilastointia parannetaan ja hankkeiden alku- ja loppuhinta on helppo vertailla. Näin julkisiin hankintoihin sisältyvä lisä- ja jälkilaskutusta voidaan vähentää.

70. kunnissa tehdään korjausvelkaohjelma.

71. sisäilmaongelmista kärsivät tilat (esim. homekoulut) remontoidaan.

72. sosiaalinen luototus otetaan käyttöön.

73. kunnat ovat hyviä työnantajia ja edelläkävijöitä työpaikkademokratiassa. Pääluottamusmiehille annetaan puhe- ja läsnäolo-oikeus heidän työpaikkojensa asioista päättävissä lautakunnissa. Kuntatyöntekijöiden edustajalle annetaan osallistumisoikeus kaupunginhallituksen ja kuntayhtiöiden hallitusten kokouksiin.

74. kunnat myöntävät suoraa palkkatukea sekä kesätyöseteleitä edistääkseen erityisesti nuorten työllistymistä.

75. kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon kuntien elinkeinopolitiikassa. Tuetaan esimerkiksi yritysklustereita, jotka kokoavat energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, korjauspalveluihin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön nojaavia yrityksiä.

76. kunnat painottavat hankinnoissaan työllisyys-, laatu- ja vastuullisuusnäkökohtia. Paikallisia tuottajia suositaan lain mahdollistamissa puitteissa.

77. elintarvikehankinnoissa suositaan kasvisravintoa, luomua, lähiruokaa sekä reilun kaupan kriteerit täyttäviä tuotteita.

78. ylijäämäruuan myymistä tai jakamista ilmaiseksi esimerkiksi asukastuvissa ja työttömien yhdistyksissä edistetään.

79. kunnat edistävät matalan kynnyksen palveluita työkokemuksen kartuttamiseen solmimalla yhteistyösuhteita esim. keikkatöiden välittämiseksi.

80. kunnat huomioivat digitaalisia palveluja ja koulutusta järjestäessään myös ne ihmisryhmät, jotka eivät syystä tai toisesta voi käyttää digijärjestelmiä, järjestämällä palvelut myös ei-digitaalisina.

81. kunnat tarjoavat kansalaisille koulutusta digitaalisten palveluiden käytössä ja varmistavat, että esimerkiksi koulut pystyvät järjestämään kaikki oppimisessa vaadittavat elektroniset laitteet jokaiselle niitä tarvitsevalle oppilaalle.

82. kunnat lisäävät avoimen datan ja avointen rajapintojen käyttöä.

83. it-hankinnoille määritellään selvät tavoitteet, suositeltavat laite- ja ohjelmistostandardit. Hankinnoissa painotetaan avointa lähdekoodia, avoimia järjestelmiä sekä vastuunäkökulmia.

84. kunta tarjoaa senioreille talvisin maksuttoman talvikenkien nastoituksen.

Asuminen, rakennettu ympäristö ja liikenne

85. kunnat lisäävät omaa vuokra-asuntotuotantoaan lisätäkseen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa.

86. kasvukeskuksissa on omistus- ja vuokra-asuntojen lisäksi tarjolla osa-omistus- ja asumisoikeusasuntoja asumisvaihtoehtoina.

87. kunnat järjestävät riittävästi asunnottomien hätämajoitusta.

88. kunnat ottavat käyttöön asuntotakuun, joka takaa, että asunnottomalle kuntalaiselle löytyy asunto kohtuullisessa ajassa.

89. yleishyödyllisille järjestöille mahdollistetaan kuntien tilojen maksuton käyttö silloin kun tilat eivät ole varsinaisessa käytössään, esimerkiksi ilta-aikaan.

90. lisätään yhteisöllisyyttä yhteisillä tiloilla ja julkisten tilojen avoimuudella kaikille, esimerkiksi lainaamalla nuorisotiloja päiväsaikaan eläkeläisjärjestöille.

91. otetaan prosenttitaideperiaate käyttöön julkisissa rakennushankkeissa. Prosentti uudisrakentamisen tai merkittävän perusparannushankkeen budjetista käytetään taidehankintaan ja hankittu taide sijoitetaan julkisiin sisä- tai ulkotiloihin kaikkien nautittavaksi.

92. tyhjät julkiset tilat vapautetaan soveltuvin osin kuntalaisten käyttöön – kunnes ostaja tai muu käyttö löytyy.

93. joukkoliikennettä, pyöräilyä ja pyörätieverkostoja sekä kävelyreittejä kehitetään ja edistetään. Toimivat pysäköintiratkaisut asemille rautateiden varsilla mahdollistavat etenkin ruuhkasuomessa sujuvan työmatkaliikenteen.

94. kunnat parantavat sähköllä ja biokaasulla kulkevien henkilöautojen käyttömahdollisuuksia esimerkiksi rakentamalla lataus- ja tankkausverkostoa.

95. mahdollistetaan ympärivuotinen pyöräily parantamalla pyöräreittien talvikunnossapitoa.

96. rakennetaan vanhusten palveluasumisesta ja lasten päivähoidosta yhtenäisiä kokonaisuuksia ja lisätään näin sosiaalista vuorovaikutusta ja sukupolvien rinnakkaiseloa.

97. lisätään turvallisuuden tunnetta kaupunkitilassa kaupunki suunnittelun keinoin, esimerkiksi riittävällä katuvalaistuksella.

98. suurempiin kaupunkeihin kaavoitetaan siirtolapuutarhoja ja kaupunkiviljelyä edistetään.

99. kunnallisessa rakentamisessa huomioidaan rakentamisen aikainen jäte ja muut asumisen ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Suositaan matalahiilirakentamista ja puurakentamista.

100. julkisten rakennusten ja teollisuuskiinteistöjen katoille selvitetään mahdollisuuksia rakentaa viherkattoja tai asentaa aurinkopaneeleita.